Aluksi olin tietysti aivan innoissani kesälomasta, mutta heti päättäri iltana asiat meni vituksi. En jaksa enempää sitä selventää, mutta itse tein niin pahan asian että olen saanut siitä kärsiä tähän päivään asti ja kärsin vielä pitkään ... No, oma moka eikä mennyttä voi muuttaa joten sitten kärsitään. Asiat saatiin kuitenkin hetkeksi selvitettyä, mutta sitten taas itse fiksuna ihmisenä nostin sen esille niin että saan taas kärsiä siitä plus vielä maailman tärkein ihminen jätti mut joten itketään vielä kaksinkertaisesti. Voisko paremmin kesäloma sujua? ei.
Asiaa ei paljoa helpota se että olen jatkuvasti jossain töissä niin etten ehdi tapaamaan kavereita ollenkaan! Rannallekkaan en ole kertaakaan vielä ehtinyt. Sovin itselleni aina jotain töitä, joko Aamun liikutusta, koirien hoitoa, siivousta tai jonkun talon vahtimista. Olis niin kiva nähdä kavereita ja mennä vaikka kahville tai rannalle tai jotain mutta ei, aina ollaan vaan töissä. Nytkin Lissu on ollut mulla viikon hoidossa ja juhannukseksi meen pitämään huolta tallista ja sitä seuraavana viikonloppuna tulee Dani (siskon kaverin koira) mulle hoitoon. Olen myös luvannut mennä pitämään Virolaisille huolta niitten eläimistä ja talosta ens viikoks jos eivät muuta ihmistä sinne saa, jes näin tämä loma vietetään!
Olisikohan korkee aika opetella sanomaan ihmisille ei? Lomanhan pitäis olla lomaa eikä jatkuvaa stressiä ja työntekoa? Mutta jotenkin tuntuis pahalta sanoa ei kun tietää että kysyjä oikeasti tarvitsee apua ja mä voin auttaa :/ Tää stressi on myös alentanut mut vastustuskykyä niin että olen myös sairastellut kuukauden sisällä yllättävän paljon. Ollut kaksi auringonpistosta, maha tauti ja pian kaksi kuukautta kestävä yskä. Ruokahalukin on kadonnut ja tekisi mieli vaan nukkua koko ajan. Alan palata taas siihen samaan masennukseen mikä mulla oli talvella ja se huolestuttaa myös mua itseäni eikä vaan äitiä. Jos masennun kesälläkin kun on lomaa, niin mitähän tapahtuu kun koulut alkaa? Kun jään yksin niin ahdistun kamalasti ja saatan alkaa vaan yht äkkiä itkemään ilman syytä, vain siksi että mulla on niin kamala olo.
Kaipaan kamasti myös ratsastamaan ja ikävöin Topia päiväpäivältä vain enemmän ja enemmän. Mun piti päästä tänä kesänä sitä katsomaan, mutta se asia on toistaiseksi pistetty jäihin. Lahteen on täältä aika pitkä matka, eikä yhden tunnin takia ole mitään järkeä ajaa sinne asti. Sarilta olen kysellyt järjestetäänkö tänä kesänä mitään viikoloppu retkeä, mutta toistaiseksi sellaista ei ole tulossa joten voisin sanoa hyvästit Topille jo nyt.
Erittäin hyvää kesää vaan kaikille, yrittäkää viettää sitä paremmin kuin minä!
