Hevonen kurissa

Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota muiden henkilöiden hevosen käsittelyyn ja lukenut muutaman mielipidepostauksenkin aiheesta hevosen kurinalaisuus. Nykyäänhän ei saa tehdä mitään, muuten olet heti eläinrääkkääjä tai muuta vastaavaa. Mutta kun otetaan huomioon se, että hevonen painaa helposti sen 500 - 800 kiloa ja kun se massa päättää rynnätä ihmisen yli, niin siinä ei auta enään tuima katse. Siinä vaiheessa pitää jo tehdä jotain vähän radikaalimpaa. Olen nähnyt monestikkin kun hevosen annetaan kuskata taluttaessa, näykkiä, kuopia, purra, kerjätä ja liikkua ilman lupaa. Mielestäni se on todella typerää. Eihän lapsenkaan anneta purra tai lyödä. Käytöstavathan ihmisilläkin on (tosin ei näköjään ihan kaikilla). Pitää kuitenkin muistaa hakkaamisen ja aiheellisen läpsäisyn erot. Hevonen tuntee kyllä läpsäisyn, ei sitä tarvitse hakkaamaan ruveta.

Itse olen todella tiukka hevosten kanssa. Huomautan heti kun eläin tekee jotain väärin ja muistan myöskin aina palkita. Palkkion ei tarvitse aina olla se porkkana tai herkku. Jo käytöstavat omaavaa hevosta ei tarvitse palkita herkuilla joka kerta, sille riittää hyvin taputus tai hyvää käytöstä vaativasta tilanteesta pois pääsy omaan karsinaan tai tarhaan. Opetustilanteessa on hyvä muistaa antaa reipas kiitos hyvästä käytöksestä ja mieleen painuva rangaistus huonosta käytöksestä. Nuoren hevosen kanssa työskennellessä on hyvä pitää leipää tai porkkanaa mukana, mutta nuori ei saa todellakaan kerjätä tai näykkiä herkkuja. Hyvästä käytöksestä palkitaan ja kun tavat alkavat painua sinne pääkoppaan ja tulla automaattisesti niin palkintoa voi vähentää ja muuttaa toisenlaiseksi esim. tilanteesta pois pääseminen on ainakin täällä toiminut hyvin.

Kun aloitin Topin vuokraamisen 4 vuotta sitten se ei ollut mikään enkeli. Topi on erittäin voimakkaan tahdon omaava suomenhevonen joka tietää, että sillä on voimaa ja massaa enemmän kuin ihmisellä. Siinä vaiheessahan tilanne saattaa muuttua vaaralliseksi kun hevonen tajuaa olevansa voimakkaampi kuin ihminen. Topi ei kuitenkaan harrastanut voiman käyttöä kovin vaarallisessa tavalla, mitä nyt välillä taluttaessa ja juoksuttessa lähti repimään perässään. Ratsastaessa se käytti hyväkseen todellakin läskiä mahaansa ja oli niin kun ei huomaisikaan pohjeapujani. Liikaa liikettä siinä ei todellakaan ollut. Käytävällä se ei steppaillut, mutta aina sai vähän tarkkailla sitä päätä kun Topi saattoi yllättää puremalla. Myös takapäätä sai vähän tarkkailla, kun Topi saattoi potkasta. Se myöskin todella mielellään jyräsi kaiken ja käveli päälle helposti, eikä saa unohtaa varpaiden tallomista ja satunnaista käytävällä sekoilemista.

Alotin Topin kanssa heti tiukan kurin pidon. Se olikin aluksi aika jännää, kun kaksi kovapäätä keskusteli siitä kumpi taluttaa kumpaa. Nopeasti Topi kyllä oppi sen, että mua se ei voinutkaan riepottaa miten sattuu. Ratsastuksessa se "pomon paikka" ei tullut ihan niin nopeasti. 2 ja puoli vuotta siinä meni ennen kun Topi oikeasti alkoi hyväksymään minut sinne selkään suunnan ja vauhdin määrääjäksi. Toki se edelleen saattaa ryöstää ja pukitella, mutta olen oppinut itse tunnistamaan merkit joten osaan varautua Topin loikkailuihin yms. Se ei enään pääse yllättämään vaikka kuinka yrittäisi. Muutenkin jos en vaikka viikkoon käy tallilla niin seuraavalla kerralla Topi yrittää taas hiippailla sieltä karsinasta ulos tai luimia ja esittää ilkeää. Ratsastuksessa myös väännetään rautalangasta tasasin väliajoin ihan perus asioita kuten koulaimeen puremista ja ohjaan nojaamisesta. Nopeasti Topi kyllä huomaa, että ainiin tä oli tää täti kenen kanssa ei temppuilla.

Nykyään Topi seisoo vapaasti paikallaan

Vuokrasin myös Topin puolivelje jonkun aikaa ja siinä olikin persoonallinen hevonen. Sen kanssa piti olla joustava ja yrittää tosissaan lukea sitä hevosen kieltä. Hevonen oli muuten todella fiksu ja kiltti, ratsastaessa piti vain ensin kokeilla kaiken laista. Ihan ensimmäiseksi tapeltiin laukan nostamisesta. Se sitten nousi vihdooinkin kun pyysin kaveria vähän heilumaan takana (en halunnut turhaan potkia ja heilua raipalla koska se ei tehonnut). Sen jälkeen laukka nousi ilman mitään turhaa vänkäämistä, eli hevonen selvästikkin vain testasi. Sitten myöhemmin alkoi mielenosoitus raipasta. En sitä heti honksannut, mutta heti kun heitin raipan pois, oli kaikki taas kunnossa. Eli hevosia on jokaiseen luonteeseen ja aina kuria ei saavuteta samalla tavalla.