1. Voin tällä hetkellä oikeasti hyvin, niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Kahdeksannella luokalla masennuin pahasti, mutta pidin asian omana tietonani enkä halunnut puhua kenellekkään mistään. Ysillä olo kuitenkin helpotti ja luulin masennuksen menneen ohi, mutta jo puolen vuoden "tauon" jälkeen se palasi kahta pahempana. Aloin saamaan myös paniikki- ja ahdistuskohtauksia, mutta en vieläkään suostunut tekemään asialle mitään. Kauppaopistossa terveystarkastuksessa minulle tehtiin mielialatesti ja hälyttävät pisteet siitä sitten tuli. Psykologin kanssa sitten käytiin parin kuukauden ajan niitä rankkoja aikoja läpi ja ai että tuntui hyvältä puhua. En ymmärrä miksi en heti avannut suutani pahasta olosta. Nyt voin todella hyvin kaikin puolin.
2. Kesän aikana itselleni on selvinnyt, että en halua enään ikinä töihin vaateliikeeseen. Ainoa asia mistä tässä pidän on pukujen myyminen, jos asiakas antaa minun katsoa hänelle sopivan puvun. Muuten tämä touhu ei ole ollenkaan mieleistäni. Olen todella rehellinen ihminen ja nyt kun pitäisi myydä kaiken laisille ihmisille vaatteita niin meinaa välillä tulla pakokauhu kun katsoo mihin kaikkeen ihmiset itsensä tunkevat. Myöskin itsestään selvät kysymykset ottavat niin paljon päähän esim. paljonko joku vaate maksaa, joskus tekisi mieli kyllä vastata: Etkö näe että siinä on hintalappu katso siitä mitä se maksaa. En myöskään jaksaisi joka aamu olla pirteä ja näyttää hyvältä.
3. Odotan syksyä, talvea ja tulevaa vuotta innolla. Valitsin talouspuolen joten odotan innolla opiskelun alkua, pääsen tekemään sitä mistä tykkään eli istumaan koneella ,laskemaan kaavoilla ja hallitsemaan taloutta. Odotan innolla myös tanssitreenien alkamista sekä Business Danceja. Odotan innolla tietysti omia syntymäpäiviäni koska täytän ensi keväänä vihdoinkin 18 vuotta!
4. Olen tällä hetkellä todella motivoitunut ratsastuksen suhteen. Quatro on tuonut väriä harrastukseen ja into kehittymisen suhteen on tullut takaisin. Toivonkin suuresti että saisin hommattua ne ratsastussaappaat oikeasti pian, koska en kehtaa mennä millekkään ratsastustunnille tennarit jalassa!
5. Milli on täysin valloittanut koko sydämeni tämän neljän kuukauden aikana mitä se on meillä asunut. En enään voisi kuvitellakkaat elämää ilman omaa koiraa. Aamulenkit ja aikataulut ruokailujen suhteen ovat nykyään osa omaa arkeani kuten myös se että kotona odottaa aina joku innoissaan ja sohvalla ei voi enään röhnöttää yksin. Myöskin se on ihan tavallista että jostain kuuluu yhtäkkiä murinaa kun Milli juttelee peilikuvalleen tai havahdut kesken päiväunien että joku kaivaa kuoppaa peittoon tai hiuksiin ja piilottaa sinne luun. Milli on myöskin suurin tekijä henkisessä parantumisessani, löysimme äitini kanssa niin täydellisen koiran niin täydelliseen aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti